Uusi lempipaita

I'm in love.

Ruska

Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca

Ohje: Ruska / Suvi Simola (Ravelry)

Koko: 38

Jostain hetken mielenhäriöstä menin ilmoittautumaan testineulojaksi Suvi Simolalle hänen syksyllä julkaistuun Ruska-paitaan. Itse mallipaita oli kovin erivärinen kuin omani, mutta malli houkutti kovasti. Aiemmin en ole mitään näin suurta testineulonut kenellekkään, mutta onneksi lähdin mukaan. Tämä paita on nimittäin niiiiiin ihana ja niin minua. Alpakka on melko haastava materiaalina iholle, mutta omani on onneksi jo siihen tottunut. Mallin oli tarkoitus olla hieman löysempi päällä, ja vaikka oma tiheyteni ei suuresti poikennut tarkoitetusta, sain käsialallani tämän istuvan puseron. Mutta ei haittaa, itse pidän sellaisista. Tällä ohjeella on tarkoitus tehdä toinenkin pusero, ehkäpä Wollmeisen Puresta tai Twinistä, niitä kun on kaapissa enemmänkin. Ohje on Suvin tapaan selkeästi kirjoitettu ja helppo neuloa. Suosittelen. En ole oikein mitään muita paitoja tämän valmistumisen jälkeen pitänytkään.

Vaihdokkaat

Lanka: Handu ja Zelda’s Dippins

Ohje: omasta päästä

Koko: 39

Ostin itselleni erään sukkakirjan Facebookin kirppariryhmästä. Kirjan myyjä kysäisi sitten ennen maksua, voisinko neuloa hänelle yksinkertaiset villasukat euromaksun sijaan. Hän niitä tykkäsi käyttää, muttei itse kyennyt niitä neulomaan. Ilman muuta se minulle kävi. Etenkin kun aikataulu ei ollut mikään pakkotahtinen. Myyjä sitten laittoi minulle kirjan sekä kolmea eri lankaa omasta jemmastaan postissa tulemaan. Oli onni, että langat olivat itsellekin mieluisia ja neulominen oli senkin takia paljon mieluisampaa. Itse stressaan kovasti aikataulutetusta neulomisesta, joten tälläinen löysempi, vaikkakin aikataulutettu, neulominen ei vedä hampaita niin irveen. Sukkien vastaanottaja halusi yksinkertaiset, sileät ja joustavat sukat mahdollisimman pitkällä varrella.  Tein siis sukat varpaista aloittaen, jotta saisin käytettyä langat mahdollisimman hyvin loppuun. Jalkaterä on Handun vahvistettua sukkalankaa sileällä pinnalla ja pyöreällä vahvistetulla kantapäällä. Lanka loppui sopivasti nilkan kohdalla ja jatkoin Zeldan langalla. Siinä oli ihana kiilto, koska lanka sisälsi villan lisäksi silkkiä ja bambua. Säären etuosaan laitoin joustinneuletta ja taakse lisäsin pienen palmikon kulkemaan koko varren pituudelle. Teki mieli jotain pientä tehdä mukaan, vaikka simppelit nämä muuten olivatkin. Pituutta tuli pohkeen yläosaan, saajan toiveen mukaisesti. Eivät nämä mitkään muotovaliot ole, mutta ajatuksella saajalle tehdyt. Hänkin oli tyytyväinen saamiinsa sukkiin, joten hyvä mieli jäi.

Puolen vuoden blogipaasto

Niin tuli syksy viime kirjoituksen jälkeen. Pimeä, märkä, väsynyt. Ei silloin vaan jaksa. Blogi siis jäi muun arjen pakerruksen jalkoihin. Nyt on joulukuu, lunta on ollut jo pitkän aikaa ja blogi-minäni on myös alkanut herätä horroksestaan. Tässä reilun viiden kuukauden aikana on valmistunut vaikka sun mitä, joten jaan niitä hieman eri postauksiin. Mennään nyt vaikka suurinpiirtein aikajärjestyksessä.

A Song of Beads & Lace (TdS etappi 4)

Lanka: Hopeasäie Gold, väri Vilja

Ohje: A Song of Beads & Lace (Ravelry)

Koko:37/38

Nämä olivat ensimmäiset helmisukkani. Koskaan en ollut helmiä neuloessani käyttänyt, joten tekniikka oli myös uusi. Onneksi ohjeita löytyi asiaan hyvin, vaikken niitä tietystikkään ollut etukäteen harjoitellut. Kun oli ekan helmen vuoro solahtaa neuleeseen, niin ohjekuvat ja -videot vaan esiin. Ja helppoahan tuo oli! Käytin heti alkuun vaijerimenetelmää, joka kyllä istui käsiini vallan mainiosti. Minulla oli vaijerilla noin 50 helmeä ja vaijereita oli kaksi. Ei siis tarvinnut koko ajan olla täyttämässä vaijeria. Lopullista helmimäärää en laskenut, mutta olisiko ollut vajaa parisataa. Maltillisesti siis.

Malli oli ensimmäinen Sarah Bessin ohje, jonka neuloin. Ohje oli hyvin kirjoitettu ja kaaviot oli hyvin eritelty jokaista vaihetta varten. Lopputulos on hieman liian sekava omaan makuuni, mutta kyllä nämä sukat minulle jäivät loppujen lopuksi. 

Tyhmäpaita

Lanka: Geilsk 3Bomu-ply Bomulld og uld, väri C3

Ohje: Topstykke (Ravelry)

Koko: 40/Medium

Tähän paitaan kävisi moni hokeman ja lauselma. "Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis". "Ei kaikki kultaa joka kiiltää". "Moni kakku päältä kaunis". "Onks pakko jos ei haluu" "Kannattiko?" Joo, ei. Tilasin tämän langan ja ohjeen pakettina jo kolmisen vuotta sitten muutaman kanssaneulojan kanssa. Pitkään nämä marinoituivat laatikossa, kunnes viime keväänä sain tämän puikoille. Jo alussa huomasin, että värimakuni oli kovasti muuttunut muutaman vuoden takaisesta ja väri oli kovin pliisu. Mitä edemmäs tätä paitaa neuloin, sen tuskaisemmaksi se muuttui. Loppuun piti kirjaimellisesti neuloa hammasta purren. Sovitin enkä tykännyt. En vieläkään tykkää itseni päällä. Nyt joulun aikaan paita löysi uuden kodin äitini luona. Toivottavasti se on siellä onnellisempi kuin tuolla muovilaatikossa. Ohje oli hieman sekava, mutta Ravelryn avulla sain siitäkin nopeasti selon. Käännös ei ollut ihan parhaasta päästä. Onneksi en ollut ensikertalaisneuloja. Never again.

Tour de sukkalaatikko

Osallistun tänä vuonna ekaa kertaa Tour de Sock -sukkakisaan. Aiempina vuosina olen seurannut kisaa tiukasti ja jännittänyt suomalaisten puolesta. Viime vuoden kisan jälkeen Kalakukoissa heräteltiin ajatusta kisaan osallistumisesta omana joukkueena. Toki moni paikallinen oli jo kisaan osallistunut, muutama useammankin kerran ja pärjännyt loistavasti. Harvalla meistä kuitenkaan oli todellista kilpailuviettiä (noh, muutama poislukien) joten päätimme koota Meidän Porukasta ihan virallisen kisajoukkueen. Periaatteella "suatanpa neuloo, tai sitten en". Jep, käypi minulle vallan mainiosti. Oman osallistumiseni on estänyt aiemmin epävarmuus siitä osaanko. Nyt voitin itseni ja pelkoni, kun kerran joukkue on näin mainio. Tuulta päin ja niin edelleen!

Tourin ensimmäinen etappi meni neuloessa pitsisukkia. Pitsin neulominen on tuttua, joten en onneksi pelästynyt kauheasti heti ekalla kierroksella. Malli oli helppo, mutta käsille raskas. Jännitys vielä lisäsi tuota puikkojen puristamista, joten käsiä sai venytellä ihan urakalla. En ole koskaan neulonut mitään tälläisellä aikataululla, joten pientä stressiäkin sain kehitettyä tällä etapilla. Purin enemmän kuin neuloin, ainakin välillä. Mutta sukat valmistuivat. Ohjeen suhteen ei ole suurempia sanomisia, ainoastaan tuo pitsin "epälooginen"  jatkuminen aina kääntymiskohdassa häiritsee meikäläisen silmää. Mutta ehkä tuon kanssa elää. Vaikka tein koon M, sain omalla käsialallani ehkä koon 37 sukat. Pienet omiin jalkoihin, mutta eiköhän näille käyttäjä löydy.

Twists & Turns (TdS etappi 1)

Lanka: Hopeasäie Basic, väri Henttaa

Ohje: Twists & Turns / Adrienne Fong

Koko: Ohjeen mukaan M, todellisuudessa kokoa 37

Kakkosetapin sukkien ohje sai minut välittömästi huokaisemaan ihastuksesta. Kauniit kuin mitkä! Ja käsille kovat... oli nimittäin sellaista palmikon vääntöä, etteivät kädet ainakaan kiittäneet niistä etukäteen. Oma käsialani kun on melko tiukka, niin kaikenlainen lisävääntäminen tuntuu käsissä pienissäkin määrin. Ykkös- ja kakkosetapin sukat on neulottu siis molemmat 2.25 puikoilla, en halunnut tehdä isommilla koska pinta kärsii siitä sitten liiaksi. Tykkään tiiviistä, selkeästä pinnasta sukissa. Kuten ameriikkalaiseen tapaan kuuluu, näihinkin sukkiin oli mooooonta sivua kaavioita. Ei siinä mitään, tykkään neuloa kaavioista, mutta tässä ne olivat värilliset. Eli jok'ikinen erilainen palmikonkierto oli eri värillä. Omat silmäni eivät siitä kauheasti välittäneet, olisin ollut tyytyväisempi ihan mustavalkoiseen kaavioon. Mutta eipä siinä mitään, onpahan nähty tälläinenkin kaavio. Sukat olivat suht helpot, kun vaan jaksoi selkeästi kaaviota seurata. Siitäkin huolimatta pääsin purkamaan useassakin kohtaa, mutta mitäpä siitä. Kuuluu meikäläisen tyyliin kaiketi. :D Nämäkin ovat ohjekokoaan pienemmät, joten lahjalaatikkoon taitavat mennä, ehkä. Ehkä ei.

I Remembered It Again (TdS etappi 2)

Lanka: Hopeasäie Sukka

Ohje; I Remembered It Again / Heidi Nick

Koko: Ohjeenmukaisesti L, todellisuudessa 37/38

Jeps, pahoitteluni huonosta kuvituksenlaadusta. Ei sitä lomalla ehdi reissuilla kunnon kuvia räpsiä. Vain ne pakolliset kisan vaatimat. Harmillisesti jää kunnon kuvaukset tekemättä. 

"Minä en ole koskaan..."

Tänä kesänä pääsin vihdoin kokeilemaan lankojen kasvivärjäystä. Suunnitelmissa se oli ollut jo useamman vuoden, mutta aina kun paikallisilla neulojilla oli kesän värjäyspäivä, olen ollut jotenkin estynyt. Ja joka kerta on harmittanut, aina edellistä kertaa enemmän. Mutta tänä vuonna ajattelin ottaa ohjat omiin käsiini ja ehdotella muille itselleni sopivaa päivää. Ja pääsin vihdoin ja viimein kokeilemaan kasvivärjäystä kanssaneulojan luona. Jee! 

Alla hieman värjäyksen kulkua muutamina kuvina.

Ensin kiehauteltiin vesi sopivaksi, reiluksi kädenlämpöiseksi. Tähän kattilaan mukaan pääsi krappijauhetta sekä alunaa.

Langat oli laitettu valmiiksi jo vyyhdeille ja siitä ne pääsivät lämpimään vesikylpyyn ennen pataan joutumistaan. 

Kastelun jälkeen langat jaettiin kahteen kattilaan, osa krappikattilaan ja osa raparperipataan. Tätä ennen padassa oli keitelty raparperninlehtiä jo jokunen tunti ennen lankojen lisäystä. Lehdet oli poistettu ja kasteltu lanka laitettiin pataan. Sitten alkoi se hankalin osuus, lämpötilan nostaminen sopivaksi ja sen seuraaminen.

Valvojaisten lomassa oli aikaa neuloa, herkutella ja katsella kanasia. 

Padasta nousi sitten värjättyä lankaa, jei!

Aivan upeita oransseja saatiin krapilla, ihastuin välittömästi. Raparperin värisaalis jäi hieman vaisuksi, liikaa lankaa raparperin määrään nähden. Mutta kauniita sävyjä silti.

Ja mitä tapahtui seuraavana päivänä? Jeps, en malttanut olla rakentamatta omaa tulisijaa omaan pihaan. Kattilankin sain naapurista pikatoimituksella. Oli pakko kokeilla mitä krapin liemi vielä värjää. Värjäyspäivänä siitä oli värjätty jo kahdesti ja otin loppuliemen mukaani testailua varten.

Alla sitten niitä värjättyjä lankoja. Alimmassa kuvassa lopulliset, kuivuneet langat. Vasemmalla luonnonvalkoista Vuorelman Vetoa ensimmäisestä krappipadasta. Vieressä samaa lankaa, mutta värjätty ensin raparperillä ja siitä siirretty krapin ensimmäiseen jälkivärjäykseen. Kolmantena Regia neljäsäikeistä sukkalankaa, alunperin valkoisena, nyt saman liemen kolmannessa värjäyskerrassa. Aivan upea vahva väri tuli vieläkin. Samassa padassa sitten oli myös ehtaa 100 % lampaanvillaa, rasvaista sellaista. Se ei napannut väriä ihan yhtä hyvin, mutta jonkinverran kuitenkin.

Kannattiko kokeilla? Jeps, kärpänen puraisi. Seuraavaksi testiin happovärit.

Viikon muotisana; voimaannuttava

Nyt se on taas takana, vuoden neulekohokohta. Savolainen neuleretriitti Kierot puikot 2016 järjestettiin tänä vuonna Rautavaaran Metsäkartanossa. Ympäristössä mieli lepäsi ja ulos oli jatkuva hinku. Viikonloppuna aurinko helli ja pienet yöpakkaset piristivät aina aamusella aamupalalle pihan yli kävellessä. Aikalailla täyden kympin viikonloppu. Neulomista, syömistä, saunomista, geokätköilyä, joogaa, mainiota seuraa, arjen karkottamista, ihania ihmisiä. Alla kuvakoostetta, vähän pidemmästi. Kiitos kaikille viikonloppua kanssani viettäneille!

Perille päästyä

 Geokätköilyä, teoriaa ja käytäntöä

 Metsiksen maisemia

Lankaa, lankaa, lankaa

Kraft Hand-Dyed

Kraftia lisää

Värjäyspajalaisten lankoja

Omat valinnat Kraftilta

Puffa-lankaa

Lonkeroita ja Misujen taisto

Retriittiläisten virkkaamat turvalonkerot pääsemässä kylpyläkäynnille.

Misujen taisto, kolme kisaajaa

Kotona kerrattua

Hillitsin itseni. Vain kaksi vyyhtiä ostin, loput tulivat muita teitä.