Välillä pitää olla pieniä pikaisia

Olin jo aikeissa aloittaa itselleni Lauriel -neuletakkia, mutta jälkikasvu torpedoi sen. Hetkellisesti. Tein välityönä nuoremmalle sukat ja vanhemmalle hatun.

Sukissa ei ole sen kummemmin mitään ohjetta. Varpaista aloitus, 2.50 mm puikot, silmukoita 60, tiimalasikantapää ja vartta sen verran kun lankaa riitti. Peilikuvat toisillensa, jotta sain kulutettua lankaa mahdollisimman loppuun. Koko on jotain 33 luokkaa, hieman reilut vielä käyttäjälleen mutta varmasti syksyllä jo ihan sopivat.

Hatun tein eilisiltana. Kirjaimellisesti yhden illan juttu, kun tekee paksusta langasta paksuilla puikoilla (3.50 mm resoriin ja 4.00 mm sileään osaan). Aika mainiot värit lapsi valitsi (minulle siis taas tuotiin valmis piiros millaisen hatun hän haluaa), turkoosi, keltainen ja ruskea kyllä sopivat yhteen. Raitoja piti kuulemma olla, joten niitä sai. Itse olisin halunnut jostain kumman mielenhäiriöstä tehdä vielä sellaisen vanhanajan pompulan tuonne päälle. Siis sellaisen, mitä ala-asteella kymmeniä väännettiin. Pahvista rengas ja lankaa sen ympärille ja sitten palloksi. Mutta kun ei ollut kuulemma alkuperäisessä suunnitelmassa, niin ei saa tehdä. Olisi ollut kyllä veikeä. 90 silmukkaa tuossa hatussa.

Rrrrraitoja

Lanka: Regia 4-fädig classic

Ohje: omasta päästä

Koko: Noin 33

Wibbly-wobbly

Lanka: Cascade 220

Ohje: Omasta päästä

Koko: Noin 55 cm

Vuoden nuori suunnittelija iski jälleen

Lapsi toi jonkin aikaa sitten minulle lankajemmastani lankoja ja pyysi minua tekemään itselleen villapaidan. Oli kuulemma jo väritkin suunnitellut valmiiksi. No jaa, mitäpä äiti siihen voi muuta sanoa kuin "kyllä, minäpä neulon sinulle sellaisen". Samainen lapsi toi edellisellä kerralla ne kämmekäs/ranteenlämmitin -langat ja valmiiksi piirretyn suunnitelman.

Pohjaksi valitsin Ravelrystä peruspaidan Flaxin ohjeen. Sitä olikin pitänyt jo jonkinaikaa kokeilla ja nyt siihen tuli sopiva tilaisuus. Ohje oli simppeli ja helppo seurata ja paita tuli "silloin tällöin" neuloen alle viikossa. Tein 8-10 -vuotiaiden koon tuolle isokokoiselle tulevalle eskarilaiselle. Muutoin paita on ihan peruskauraa, mutta hihojen ainaoikein neule tekee hauskan, ritarimaisen säväyksen. Hyvä paita pidettäväksi eskarissa talvitakin alla.

Paidan uusi omistaja oli enemmän kuin onnellinen uudesta paidastaan ja kiitteli vuolaasti koko illan siitä. :) :)

Flax

Lanka; Cascade Yarns Cascade 220 

Ohje; Flax (Tin Can Knits, Ravelry-linkki)

Koko; 8-10 v

Designer of the year

Isompi veljes kertoi minulle loppukesästä haluavansa uuden ranteenlämmittimet. Ja kertoi sen sitten uudestaan vähän ajan päästä. Ja sitten vielä kerran muutama viikko sitten. Siinä vaiheessa minulle tuli huono omatuonto ja kysyin minkälaiset lämmittimet hän haluaa. Noh, tunnetusti ohjeita tuli enemmän kuin tarpeeksi, joten pyysin häntä piirtämään ne paperille. Siinäpä ne sitten, tuoreen suunnittelijan piirros ja valitut langat. Aloitin neulomisen ja jatkoin sitä pojan toiveiden mukaisesti. Lopputulos oli ainakin saajan mieleen. Katsellaan miten kauan noita jaksaa sitten pitää...

Designer-kämmekkäät

Lanka: Gjestal Maija, eri värejä, yhteensä 50 g

Ohje: Omasta päästä

Koko: Lapsi, noin 5-6 -v

Niin, tänään on myös kansallinen Korvapuustipäivä, joten tässäpä herkkuja, olkaa hyvät!

Vuosien väsytystaistelun tulosta

Minä ja virkkuukoukku emme puhu samaa kieltä. Emme tavuakaan. Pikkuhiljaa minulla on kuitenkin alkanut liipua ajatuksiin tilkkujen virkkaaminen. Ajattelin siis ottaa härkää sarvista ja aloittaa virkkaamisen afrikankukista. Tarkoituksena on koota niistä ainakin yksi tai mahdollisesti kaksi lastenpeiton kokoista tilkkupeittoa, jotka luovutan päiväkotiin lasten lopettaessa päiväkotiuransa. Eli ensimmäinen peitto pitäisi olla valmis reilun vuoden päästä... apua! Mutta kyllä minä tämän haasteen selätän ja opin virkkaamaan. Se on vissi se.

Koska minulla ei ollut sopivan vahvuisia villa/villasekoitelankoja, kyselin niitä kanssaneulojilta Ravelryssä. Sainkin useamman vastauksen kyselyyni ja kiitos ihanien kanssaharrastajien, minulla on nyt lankaa tähän projektiin. Kävin tänään ostamassa virkkuukoukun ja päätin aloittaa homman. Lankana käytän konepestävää, nro 5 puikolla virkattavaa paksua villalankaa. En tee värisuunnitelmia, vaan virkkaan sekalaisia kukkia, joihin jokaiseen virkkaan valkoisen ulkoreunan. Yhdistän ne sitten samalla valkoisella värillä peitoksi.

Saas nähdä mitä tästä tulee, mutta kyllä mie jotain aikaiseksi saan! Ja kohtahan on tulossa taas tulevan kesän KYH...

Missä menee raja?

Olen viettämässä paria lomaviikkoa töistä ja olenkin näiden parin viikon aikana viettänyt suurimman osan vapaa-ajastani (lue: kotini ulkopuolella) metsissä, monenlaisissa. Ja aina olen ottanut lapset (ja koiran) mukaani. Usein meillä menee kahdesta neljään tuntia könytessä pitkin maita ja mantuja, kiipeillen kallioita, kävellen poluilla ja metsäteillä, ihmetellen luontoa ja etsien niitä geokätköjä. Välillä väsyttää, mutta aina tullaan hyvillä mielin pois metsästä kotiin. Nyt vaan mietin missä menee raja tuonkin hyvän kanssa?

Kävimme nimittäin tänään lasten kanssa Maaningan Korkeakoskella. Kysessähän on yksi Suomen korkeimpia vesiputouksia, mahtavine kanjoneineen ja korkeuseroineen. Vaativaa maastoa varmasti siihen tottumattomalle. Kuljimme koko Kanjoninkierroksen maantieosuuksineen (reilu 5 km, suurin osa maastossa, nousua ja laskua, jyrkkääkin), ja lapset könysivät sen lisäksi omia polkujaan ja kanjoniin laskemisia ja nousuja takaisin. Matkaa tuli siis varmasti reilusti enenmmän. Matkalla pidimme yhden isomman tauon makkaranpaistamisineen ja toisen loppuvaiheen tauon pikkueväineen, kun meinasi voima loppua pikkuväeltä. Kuitenkin autolle kaikki jaksoivat hyvin, eikä valituksen sanoja tullut. Aikaa kierrokseen kului noin 5,5 tuntia.

Autolle saavuttuamme saimme ihmettelyjä siitä, miten noin pienet lapset (5-v ja 3-v) jaksoivat tälläisen matkan kulkea. "On ne ihmeellisiä." "Melkoisen reippaita tuon ikäisiksi." "Ihanko oikeasti kiersitte koko kierroksen?"

Minusta tämä on ihan normaalia kulkemista lasten kanssa, mikä tässä nyt niin ihmisiä kummastuttaa??

Ei ollut niin komea koski kuin joskus on ollut,
mutta kyllä tuo lapset vakuutti.

Rappusia riitti, reidet kiittää.

Laavupaikka oli iso ilo, "makkaraa!"

Koirakin nautiskeli levosta ja tulesta.

Tämä ei kaipaa selitystä. <3

Koiran suuri nautinto.

Kova jylinä kävi "yliajavista" autoista!

Suosittelen käymään.

Bonuksena; mikäs se siellä pilkottaa?
Kolme geokätköäkin etsittiin.

Olympialaisneulontaa

Se olisi sitten taas kaikkien penkkiurheilijoiden lempiaika, talviolympialaiset. Itse en meinannut kisoja sen suuremmin katsoa, mutta kuitenkin silloin tällöin. No joo, sohvalle olen siirtynyt aika sujuvasti kisoja seuraamaan. Onneksi se on myös mainiota neulonta-aikaa. Alla olevat kolme valmistunutta työtä saivat silmukkansa ensimmäisen viikon jääkiekon ja hiihtojen aikana.

Isompi veljeksistä valitisi jo syksyllä itselleen siniset ja vihreät langat TitiTyystä, iki-ihanasta lankakaupasta Jyväskylästä. Tarkoitus oli niistä hänen toiveittensa mukaan tehdä kauluri, mutta jostain poika sitten sai ajatuksen haluta raitapipon. Noh, klassisesti; äiti tekee. Aloitin tekemään hattua päälaelta improvisoiden, pojan toiveiden mukaisesti "isoilla raidoilla". Reunaan tein aina oikein -reunuksen. Lanka oli uusi tuttavuus ja ihanan pehmoinen. Ei mikään mahdottoman jämäkkä, mutta tälläiseen keväthattuun oikein sopiva. Ja kyllä sen kaulurinkin tuosta vielä tekee. Ja pöllölapaset, kuulemma.

Ja luonnollisesti, kun olin saanut isoveljen hatun valmiiksi, nuorempi veli päätti haluta myös oman. Mitenkäs muuten. Kun kysyin värejä, niin vastaus oli punainen ja keltainen. Hieman kuitenkin ohjailin mielipidettä punaisen ja oranssin suuntaan, koska sopivat värit niistä samanlaisessa langassa laatikosta jo löytyivät (syksyn SNY-vaihdosta saatuina). Pikkuveli sitten halusikin pienempiä raitoja. Veljekset kuin ilvekset, mutta aivan eri maku värien ja mallin suhteen. Muutoin hattu tuli samoilla ajatuksilla kuin sinivihreäkin hattu.

Kevätbibot

Lanka: BC Garn Semilla KD (Väreinä Turkoosi ja Ruoho) 

sekä Sandnes Garn Lanett BabyUll Superwash (värit oranssi 3309 ja punainen 4119) 

Ohje: Improvisoitu

Koko: 4-v ja 5-v, noin 52-53 cm

Oma ihkukauluri sai sitten lankansa jo jonkinaikaa varastossa marinoituneesta Madelinetoshin Tosh DK:sta. Olin säästänyt tätä ihanaista lankaa johonkin Minun Omaan neulomukseen. Tein siitä sitten aina hyödyllisen kaulurin, pienemmässä koossa. Helppo, nopea ja kaunis. Kaikki kohdillaan siis. Väri on oikea kahdessa ylimmässä kuvassa, hengarikuvassa aivan päin puuta. Mutta rakenne näkyy siinä mukavasti. Uusi lempiasusteeni. Pehmeä ja lämmin.

Hunajakennokauluri

Lanka: Madelinetosh Tosh DK (väri Glazed Pecan)

Ohje: Honey cowl

Koko: Yksi koko, aikuinen

Muutama tunti talvipäivästä

Onhan tuota talvea jo kalenterissa käyty,
mutta vasta nyt alkoi oikea talvi. Jäätie!

Talven ekat luistelut

Hippaahan sitä piti kokeilla

Remonttireiskat

Remonttiapu :)

Joulupukin tuomat otsalamput todenteossa

Jäälyhtytehtaan tuotosta, valkoisia jätiiliä.
Lisäksi protona yksi kirkas tiili.

Muistakaa pikkulintuja!

... ja omaa vatsaa! :D

Pakko saada valmista

Minulle iski viime viikolla kauhea tunne ja ahdistus. Teen ja teen, mutten saa mitään valmiiksi. Eritoten neulomusten suhteen. On kakkosen puikkoja, kirjoneuletta, villahousuja, huiveja... "ei mitään kivaa ja nopeaa". Eräänä iltana en sitten enää kestänyt tuota turhautumista ja poimin lankalaatikosta paksunpaksua lankaa ja siihen viitosen halot, ei kun puikot. Vähän aikaa pyörittelin niitä käsissäni ja mietin mitä ihmettä niistä tekisin. Lopputuloksena lapset saivat itselleen talvihatut. Ovatpahan ainakin lämpimät eikä viiman pitäisi päästä läpi. Niskassa on pidempi läppä. Mallia katsoin hieman netistä, mutta modasin sitä jonkinverran, en nimittäin ole ainaoikein-pinnan neuloja. Noihin pitäisi tulla myös leuanalusnauhat, mutten niitä näille isommille lapsille enää viitsinyt tehdä. Allehan tulee siis kypärämyssy jokatapauksessa. Lankana käytin jämiä omasta Simple Sprinkle -huivistani. Pienemmän pipon tein samana iltana, toisen pari päivää sitten. Parin tunnin homma per hattu. Jeps, ahdistus selätetty.

Raitaa ritareille

Lanka: Cascade 128 Wool

Ohje: Knitted child's hat (Living Crafts Blog)

Koko: 3-4v ja 5-6-v

Arkista aarteenetsintää

Muutama vuosi sitten tutustuin Geokätköilyyn netissä. Silloin se tuntui hurjan hankalalta ja monimutkaiselta ja jätinkin asian sikseen odottamaan parempia aikoja. Noh, ne ajat ovat tulleet. Ollaan jälkikasvun kanssa käyneet koluamassa lähialueita kätköjen toivossa. Tähän mennessä loggauksia on saatu tehtyä kolmeentoista kätköön. Hyvä me!

Lyhyesti; Ajatus kätköilyssä on siis etsiä ympäri maailmaa kätkettyjä geokätköjä. Niitä on sekä kaupungeissa että metsissä. Yleensä kätkö on vedenpitävä muoviastia, koon vaihdellen filmirullan kokoisesta ihan reilunkokoisiin, useamman litran vetoisiin astioihin. Sekä kätkön vaikeusaste että maaston vaikeusaste on kerrottu kätkön kuvauksessa. Sitten kun kätkön löytää, se "logataan" lokikirjaan. Eli kirjataan päiväys ja kätkön löytäjän nimi tai nimimerkki. Osassa kätköjä on kätköstä kätköön kiertäviä esineitä tai vaihtoesineitä. Niiden kuljettaminen tai vaihtaminen on vapaaehtoista. Itse en ole siihen leikkiin (vielä?) ryhtynyt. Lisätietoa löytyy mm. sivustolta https://www.geocaching.com/ .

Itse tuohon olen jo koukussa, täytyy tunnustaa. Koukussa siten, että kun yhtä kätköä lähtee etsimään, niin heti tahtoo etsiä "vielä yhden" samalla reissulla. Mikäs siinä, raitista ilmaa ja aivotyöskentelyä. Sekä lapsille että aikuisille, sekä sopivissa maastoissa myös koiralle. Aikaslailla mukavaa ajanvietettä.

Alla kuvia tämänpäiväisestä aarteenetsintäreissusta, kuten lapset sitä nimittävät. 2,5 tuntia noiden alamittaisten kanssa meni tänään metsässä pyöriessä. Tuloksena oli neljä löydettyä kätköä Puijon alueelta ja hyvä, ulkoillut olo. Kyllä kelepaa.

Varusteet valmiina.

Eipä näkynyt paljoa muita kulkijoita.

Alueen lihaskuntolaitteille löytyi uusiakin käyttötarkoituksia.

Siellä ne, lasten määränpäät.

Kiinni oli.

Eino oli rieuhunut ihan tornin kupeessakin.

Tuosta ne hurjat hyppäävät, hui!

Pienempi mäki riitti meille.

Ympäristö on kyllä aivan loistava ulkoiluun.

Lopuksi lämmintä kaakaota ja proteiinitankkaus. Piparit katosivat jo kuvasta.