Vuosien väsytystaistelun tulosta

Minä ja virkkuukoukku emme puhu samaa kieltä. Emme tavuakaan. Pikkuhiljaa minulla on kuitenkin alkanut liipua ajatuksiin tilkkujen virkkaaminen. Ajattelin siis ottaa härkää sarvista ja aloittaa virkkaamisen afrikankukista. Tarkoituksena on koota niistä ainakin yksi tai mahdollisesti kaksi lastenpeiton kokoista tilkkupeittoa, jotka luovutan päiväkotiin lasten lopettaessa päiväkotiuransa. Eli ensimmäinen peitto pitäisi olla valmis reilun vuoden päästä... apua! Mutta kyllä minä tämän haasteen selätän ja opin virkkaamaan. Se on vissi se.

Koska minulla ei ollut sopivan vahvuisia villa/villasekoitelankoja, kyselin niitä kanssaneulojilta Ravelryssä. Sainkin useamman vastauksen kyselyyni ja kiitos ihanien kanssaharrastajien, minulla on nyt lankaa tähän projektiin. Kävin tänään ostamassa virkkuukoukun ja päätin aloittaa homman. Lankana käytän konepestävää, nro 5 puikolla virkattavaa paksua villalankaa. En tee värisuunnitelmia, vaan virkkaan sekalaisia kukkia, joihin jokaiseen virkkaan valkoisen ulkoreunan. Yhdistän ne sitten samalla valkoisella värillä peitoksi.

Saas nähdä mitä tästä tulee, mutta kyllä mie jotain aikaiseksi saan! Ja kohtahan on tulossa taas tulevan kesän KYH...