Viitakon viikonloppu

Tänä vuonna pääsin vihdoin osallistumaan Savolaisen kieroon neuleretriittiin, Kieroihin Puikkoihin. Nämä olivat nyt neljännet Kierot, ja joka vuosi olen haikaillut mukaan, mutten ole päässyt. Tänä vuonna retriittiemot sitten lähestyivät meikäläistä jo hyvissä ajoin ja tarjosivat pientä järjestelyhommaa retriittiin. Noh, enhän voinut millään kieltäytyä ja päätin osallistua vihdoinkin mukaan. Hyvä niin, koska unohdin vallan sujuvasti sitten sen virallisen ilmoittautumispäivän.

Herkullista ruokaa, enemmän kuin riittävästi teetä ja herkkuja, paljon uusia ihania tuttavuuksia, neulomista, saunomista, paljuilua, naurua naurun perään, monta uutta opittua asiaa ja äärettömästi lisäenergiaa. Sitä se retriitti oli.

Maisemat olivat kohdillaan, omaa rauhaa

Nälkää ei tarvinnut nähdä. Loputon virta herkkuja ja mainiota ruokaa sekä talon puolesta että retriittiväen tarjoilemana.

Ja mikä parasta, opin ompelemaan! Ensimmäinen itseompelema juttu; pöllöpussukka. Kuvassa myös muiden ryhmäläisten taidonnäytteitä.

Rohkeana immeisenä uskaltauduin myös aloittamaan Virallisen Savolaisen Retriittisuunnitelija TiiQ:un Villiviini-sukat. Ja täytyy todeta (aivan kuin tuon ompelun suhteen); eihän tää niin vaikeaa olekkaan, kuin kuvittelin.