torstai 7. heinäkuuta 2016

Tour de sukkalaatikko

Osallistun tänä vuonna ekaa kertaa Tour de Sock -sukkakisaan. Aiempina vuosina olen seurannut kisaa tiukasti ja jännittänyt suomalaisten puolesta. Viime vuoden kisan jälkeen Kalakukoissa heräteltiin ajatusta kisaan osallistumisesta omana joukkueena. Toki moni paikallinen oli jo kisaan osallistunut, muutama useammankin kerran ja pärjännyt loistavasti. Harvalla meistä kuitenkaan oli todellista kilpailuviettiä (noh, muutama poislukien) joten päätimme koota Meidän Porukasta ihan virallisen kisajoukkueen. Periaatteella "suatanpa neuloo, tai sitten en". Jep, käypi minulle vallan mainiosti. Oman osallistumiseni on estänyt aiemmin epävarmuus siitä osaanko. Nyt voitin itseni ja pelkoni, kun kerran joukkue on näin mainio. Tuulta päin ja niin edelleen!

Tourin ensimmäinen etappi meni neuloessa pitsisukkia. Pitsin neulominen on tuttua, joten en onneksi pelästynyt kauheasti heti ekalla kierroksella. Malli oli helppo, mutta käsille raskas. Jännitys vielä lisäsi tuota puikkojen puristamista, joten käsiä sai venytellä ihan urakalla. En ole koskaan neulonut mitään tälläisellä aikataululla, joten pientä stressiäkin sain kehitettyä tällä etapilla. Purin enemmän kuin neuloin, ainakin välillä. Mutta sukat valmistuivat. Ohjeen suhteen ei ole suurempia sanomisia, ainoastaan tuo pitsin "epälooginen"  jatkuminen aina kääntymiskohdassa häiritsee meikäläisen silmää. Mutta ehkä tuon kanssa elää. Vaikka tein koon M, sain omalla käsialallani ehkä koon 37 sukat. Pienet omiin jalkoihin, mutta eiköhän näille käyttäjä löydy.


Twists & Turns (TdS etappi 1)
Lanka: Hopeasäie Basic, väri Henttaa
Ohje: Twists & Turns / Adrienne Fong
Koko: Ohjeen mukaan M, todellisuudessa kokoa 37




Kakkosetapin sukkien ohje sai minut välittömästi huokaisemaan ihastuksesta. Kauniit kuin mitkä! Ja käsille kovat... oli nimittäin sellaista palmikon vääntöä, etteivät kädet ainakaan kiittäneet niistä etukäteen. Oma käsialani kun on melko tiukka, niin kaikenlainen lisävääntäminen tuntuu käsissä pienissäkin määrin. Ykkös- ja kakkosetapin sukat on neulottu siis molemmat 2.25 puikoilla, en halunnut tehdä isommilla koska pinta kärsii siitä sitten liiaksi. Tykkään tiiviistä, selkeästä pinnasta sukissa. Kuten ameriikkalaiseen tapaan kuuluu, näihinkin sukkiin oli mooooonta sivua kaavioita. Ei siinä mitään, tykkään neuloa kaavioista, mutta tässä ne olivat värilliset. Eli jok'ikinen erilainen palmikonkierto oli eri värillä. Omat silmäni eivät siitä kauheasti välittäneet, olisin ollut tyytyväisempi ihan mustavalkoiseen kaavioon. Mutta eipä siinä mitään, onpahan nähty tälläinenkin kaavio. Sukat olivat suht helpot, kun vaan jaksoi selkeästi kaaviota seurata. Siitäkin huolimatta pääsin purkamaan useassakin kohtaa, mutta mitäpä siitä. Kuuluu meikäläisen tyyliin kaiketi. :D Nämäkin ovat ohjekokoaan pienemmät, joten lahjalaatikkoon taitavat mennä, ehkä. Ehkä ei.


I Remembered It Again (TdS etappi 2)
Lanka: Hopeasäie Sukka
Ohje; I Remembered It Again / Heidi Nick
Koko: Ohjeenmukaisesti L, todellisuudessa 37/38





Jeps, pahoitteluni huonosta kuvituksenlaadusta. Ei sitä lomalla ehdi reissuilla kunnon kuvia räpsiä. Vain ne pakolliset kisan vaatimat. Harmillisesti jää kunnon kuvaukset tekemättä. 


sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

"Minä en ole koskaan..."

Tänä kesänä pääsin vihdoin kokeilemaan lankojen kasvivärjäystä. Suunnitelmissa se oli ollut jo useamman vuoden, mutta aina kun paikallisilla neulojilla oli kesän värjäyspäivä, olen ollut jotenkin estynyt. Ja joka kerta on harmittanut, aina edellistä kertaa enemmän. Mutta tänä vuonna ajattelin ottaa ohjat omiin käsiini ja ehdotella muille itselleni sopivaa päivää. Ja pääsin vihdoin ja viimein kokeilemaan kasvivärjäystä kanssaneulojan luona. Jee! 

Alla hieman värjäyksen kulkua muutamina kuvina.

Ensin kiehauteltiin vesi sopivaksi, reiluksi kädenlämpöiseksi. Tähän kattilaan mukaan pääsi krappijauhetta sekä alunaa.


Langat oli laitettu valmiiksi jo vyyhdeille ja siitä ne pääsivät lämpimään vesikylpyyn ennen pataan joutumistaan. 



Kastelun jälkeen langat jaettiin kahteen kattilaan, osa krappikattilaan ja osa raparperipataan. Tätä ennen padassa oli keitelty raparperninlehtiä jo jokunen tunti ennen lankojen lisäystä. Lehdet oli poistettu ja kasteltu lanka laitettiin pataan. Sitten alkoi se hankalin osuus, lämpötilan nostaminen sopivaksi ja sen seuraaminen.



Valvojaisten lomassa oli aikaa neuloa, herkutella ja katsella kanasia. 


Padasta nousi sitten värjättyä lankaa, jei!





Aivan upeita oransseja saatiin krapilla, ihastuin välittömästi. Raparperin värisaalis jäi hieman vaisuksi, liikaa lankaa raparperin määrään nähden. Mutta kauniita sävyjä silti.

Ja mitä tapahtui seuraavana päivänä? Jeps, en malttanut olla rakentamatta omaa tulisijaa omaan pihaan. Kattilankin sain naapurista pikatoimituksella. Oli pakko kokeilla mitä krapin liemi vielä värjää. Värjäyspäivänä siitä oli värjätty jo kahdesti ja otin loppuliemen mukaani testailua varten.



Alla sitten niitä värjättyjä lankoja. Alimmassa kuvassa lopulliset, kuivuneet langat. Vasemmalla luonnonvalkoista Vuorelman Vetoa ensimmäisestä krappipadasta. Vieressä samaa lankaa, mutta värjätty ensin raparperillä ja siitä siirretty krapin ensimmäiseen jälkivärjäykseen. Kolmantena Regia neljäsäikeistä sukkalankaa, alunperin valkoisena, nyt saman liemen kolmannessa värjäyskerrassa. Aivan upea vahva väri tuli vieläkin. Samassa padassa sitten oli myös ehtaa 100 % lampaanvillaa, rasvaista sellaista. Se ei napannut väriä ihan yhtä hyvin, mutta jonkinverran kuitenkin.




Kannattiko kokeilla? Jeps, kärpänen puraisi. Seuraavaksi testiin happovärit.

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Viikon muotisana; voimaannuttava

Nyt se on taas takana, vuoden neulekohokohta. Savolainen neuleretriitti Kierot puikot 2016 järjestettiin tänä vuonna Rautavaaran Metsäkartanossa. Ympäristössä mieli lepäsi ja ulos oli jatkuva hinku. Viikonloppuna aurinko helli ja pienet yöpakkaset piristivät aina aamusella aamupalalle pihan yli kävellessä. Aikalailla täyden kympin viikonloppu. Neulomista, syömistä, saunomista, geokätköilyä, joogaa, mainiota seuraa, arjen karkottamista, ihania ihmisiä. Alla kuvakoostetta, vähän pidemmästi. Kiitos kaikille viikonloppua kanssani viettäneille!

Perille päästyä




 Geokätköilyä, teoriaa ja käytäntöä





 Metsiksen maisemia






Lankaa, lankaa, lankaa

Kraft Hand-Dyed

Kraftia lisää

Värjäyspajalaisten lankoja

Omat valinnat Kraftilta

Puffa-lankaa


Lonkeroita ja Misujen taisto



Retriittiläisten virkkaamat turvalonkerot pääsemässä kylpyläkäynnille.

Misujen taisto, kolme kisaajaa

Kotona kerrattua

Hillitsin itseni. Vain kaksi vyyhtiä ostin, loput tulivat muita teitä.



sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Välillä pitää olla pieniä pikaisia

Olin jo aikeissa aloittaa itselleni Lauriel -neuletakkia, mutta jälkikasvu torpedoi sen. Hetkellisesti. Tein välityönä nuoremmalle sukat ja vanhemmalle hatun.

Sukissa ei ole sen kummemmin mitään ohjetta. Varpaista aloitus, 2.50 mm puikot, silmukoita 60, tiimalasikantapää ja vartta sen verran kun lankaa riitti. Peilikuvat toisillensa, jotta sain kulutettua lankaa mahdollisimman loppuun. Koko on jotain 33 luokkaa, hieman reilut vielä käyttäjälleen mutta varmasti syksyllä jo ihan sopivat.

Hatun tein eilisiltana. Kirjaimellisesti yhden illan juttu, kun tekee paksusta langasta paksuilla puikoilla (3.50 mm resoriin ja 4.00 mm sileään osaan). Aika mainiot värit lapsi valitsi (minulle siis taas tuotiin valmis piiros millaisen hatun hän haluaa), turkoosi, keltainen ja ruskea kyllä sopivat yhteen. Raitoja piti kuulemma olla, joten niitä sai. Itse olisin halunnut jostain kumman mielenhäiriöstä tehdä vielä sellaisen vanhanajan pompulan tuonne päälle. Siis sellaisen, mitä ala-asteella kymmeniä väännettiin. Pahvista rengas ja lankaa sen ympärille ja sitten palloksi. Mutta kun ei ollut kuulemma alkuperäisessä suunnitelmassa, niin ei saa tehdä. Olisi ollut kyllä veikeä. 90 silmukkaa tuossa hatussa.


Rrrrraitoja
Lanka: Regia 4-fädig classic
Ohje: omasta päästä
Koko: Noin 33



Wibbly-wobbly
Lanka: Cascade 220
Ohje: Omasta päästä
Koko: Noin 55 cm


keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Allons-y!

Minäkin olen nyt sivistynyt. Olen aina tiennyt, että Doctor Who kuuluu noihin klassikoitten, ehkäpä jopa kulttiklassikoiden joukkoon enkä ole aiemmin siihen sen kummemmin perehtynyt. No, nyt olen. Ja jäänyt koukkuun. Mitä mainioin ja viihdyttävin sarja!

Exterminate! ja Remember Rose Tyler
Lanka: Wollmeise DK, 
värit Im Jahr der Ratte, Petit poison nr. 5 (light) ja Tutu (medium)
Ohje: Omasta päästä
Koko; hattu noin 57 cm, hanskat naisten medium




Hatun tein siskolleni joululahjaksi, vaikkakin tämän vuoden puolella. Hanskat olivat "yhden illan juttu" samaan osoitteeseen kiitokseksi/ystävänpäivälahjaksi. Värit kyllä saivat minut puolelleen, vaikka en violetista kovin muuten perustakkaan. Kaikki näyttää hyvältä, kun sotkee ne harmaaseen. Muuta selitystä en tälle keksi. :)


Ai juu, olenhan min ommellutkin, tämän söpöläisen.