Baby-led weaning / Lapsentahtinen sormiruokailu
Yleistä:
- Sormiruokailu kehittää purentaa, sorminäppäryyttä, käden ja silmän yhteistyötä sekä lapsen itseluottamusta (lapsi hallitsee oman syömisensä) ja vaikuttaa suotuisasti puheenkehitykseen, ruuansulatukseen ja turvalliseen syömiseen
- Lapsen tulee nauttia ruokailustaan jolloin suhde ruokaan on myönteinen
- Sormiruokailussa lapsi käyttää montaa eri aistia; tuoksua, makua ja tunnetta. Näin ruokaan tutustutaan monelta eri kantilta
- Lapsi syö sen verran kun tuntee tarpeelliseksi, ruokaa ei ”tuputeta” lapselle. Moni ”lusikkaruokittu” lapsi tulee ylikylläiseksi, mikä taas vähentää maidontarvetta ja vähentää imuhaluja
- Kiinteät ruuat aloitetaan siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa osoittamaan kiinnostusta ruokaa kohtaan. Valmius syömiseen ja siihen liittyvät taidot kasvavat jokaisella omaan tahtiinsa
- Sormiruuaksi käy tavallinen, terveellinen kotiruoka
- Monesti sormiruokailtavat ruuat ovat ravintorikkaampia kuin monen valmistusvaiheen läpikäyneet soseruuat
- Perheen yhteinen ruokailuhetki on helppo toteuttaa, kenenkään ei tarvitse syödä eri aikaan
- Yksittäisen ruuan maut tulevat puhtaasti esiin
- Sormiruokailu ehkäisee ns. sihtikurkkuisuutta, koska ruoka on alusta lähtien ”itsepureskeltavaa”, eikä tasaista sosetta
- Ruokaa käsitellään suun etuosassa, jolloin ruoka pysyy suussa kauemmin. Tällöin ruokaan tutustutaan tarkemmin kuin lusikkaruokinnalla (tällöin ruoka monesti laitetaan suun takaosaan, josta sitä on vaikeampi liikutella). Luontainen kakomisrefleksi pitää huolen, että liian suuret palat eivät pääse kurkkuun.
- Ravintoloissa voi pyytää aikuisten annoksen lastenkokoisena, lasten annoksia ei ole mikään pakko valita
- Lahjonta, uhkailu, palkitseminen ja rankaiseminen sotii koko lapsentahtisen ruokailun periaatetta vastaan ja kostautuu myöhemmin
- Ajatusmalli: ”Mitä minä syön, sitä myös lapseni syö.” Ei ole erikseen lasten ja aikuisten ruokia
Sormiruokailun aloitus ja jatkaminen
- Ensimmäiset pari kuukautta ovat opettelua! Muutaman kuukauden jälkeen lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muukin perhe.
- Lapsen ruuansulatus kehittyy rauhalliseen tahtiin, ei liian nopeasti
- Lapsen kanssa istutaan rauhassa saman pöydän ääressä, mieluiteen yhteiseen ruoka-aikaan
- Lapsen tulee istua tukevasti ja suoraselkäisenä
- Harjoitteluvaiheessa ruokailu kannattaa aloittaa silloin, kun lapsi ei ole nälkäinen. Näin lapsen kärsivällisyys riittää uuden asian opetteluun.
- Lapsi on hyvä imettää ennen sormiruokailua
- Ensimmäinen askel on huomion kiinnittyminen ruokaan ja siihen tutustuminen leikin avulla
- Ruuan viemisellä suuhun (tai saatikka mahaan asti) ei ole kiire, vaan aluksi tutustutaan erilaisiin makuihin, tuntemuksiin ja tuoksuihin käsien ja nenän avulla
- Vauvaa ei syötetä, vaan hänelle annetaan mahdollisuus valita itse houkutteleva ruokapala ja tutustua siihen
- Tarjottavan ruuan tulee olla käteen sopiva. Pieni vauva ei vielä osaa aukaista nyrkkiään syödessään, joten vain nyrkin ulkopuolinen ruoka tulee syödyksi.
- Ruokapala ei myöskään saa hajota kädessä, vaan vasta suussa
- Ruoka asetetaan tarjolle pöydälle/isolle tarjottimelle, sitä ei anneta lapsen käteen suoraan.
- Vanhempi tarvitsee rutkasti kärsivällisyyttä, jotta ei puutu turhaan lapsen syömistahtiin
- Sotku on normaalia
- Kerralla ei kannata tarjota kuin 2-4 eri ruokaa näin aluksi
- Syödyn ruuan määrällä ei ole merkitystä ja ruokailu ei ole kellontarkkaa
- Ruokailua tulee seurata koko sen ajan! Älä kuitenkaan tuijota lasta, monia se häiritsee.
- Ruokailun loppuessa on hyvä tarkistaa, että suu on tyhjä. Kädet pestään ennen ja jälkeen ruokailun.
- Monella lapsella tulee ”hiljainen kausi” syömisen suhteen 7-9 kk iässä ja 8-12 kk iässä ruualla leikkiminen muuttuu syömiseksi
- Kiinnitä huomiota eri makuisten, eri tuntuisten, eri väristen ja eri kokoisten ruokien tarjoiluun, monipuolisuus mielessä
- Ruokajuomana vesi, maito on erillinen ateria imetettäessä. Juoma mieluiten mukista, ei pullosta tai nokkamukista. Valitse lapselle sopivankokoinen muki, esim. snapsilasi.
- Viiteen ruokailukertaan ei ole kiirettä, imetys on vielä suuressa osassa niin kauan kuin vauva itse vieroittaa itsensä tai vieroitus päätetään aloittaa vanhemman toimesta
- Ruokailuvälineet kannattaa antaa leikkiin jo alusta lähtien, mutta niiden ruokailukäyttöön ei ole mitään kiirettä. Lapsi tutkii sormillaan. Haarukka on lusikkaa parempi ensiväline.
Tarjottavaa ruokaa
- Lapselle tarjotaan tuoretta, ravintorikasta ruokaa
- Pienille lapsille ei tarjota tukehtumisvaaraa aiheuttavaa ruokaa (pähkinöitä, kokonaisia viinirypäleitä, rustoa, hedelmiä joissa on kivet vielä mukana)
- Kovat kasvikset tikuiksi, höyrytettynä tai paahdettuna (porkkana, bataatti, palsternakka, peruna, minimaissi, vihreä papu, kukkakaali ja parsakaali varren kanssa, munakoiso, lanttu, kesäkurpitsa, kurpitsa)
- Pehmeät vihannekset raakana (kurkku)
- Hedelmät kokonaisina tai lohkoina (päärynä, meloni, papaija, viinirypäleet, omena, persikka, nektariini)
- Kuori helpottaa monesti kiinnipitämistä (päärynä, avokado, mango). Banaaniin kannattaa jättää pesty ”kuoritakki”
- Liha isoina paloina tai viipaleina ilman rustoja. Myös luita kannattaa antaa imettäväksi.
- Possu, nauta ja lammas kannattaa leikata poikkisyin, siipikarjan liha syiden mukaisesti. Kanaa voi tarjota ”luussa kiinni”.
- Vähäsuolaista, kovaa juustoa tikkuina
- Leipätikkuja, riisikakkuja, lihapullatikkuja, linssipihvejä, riisipalloja, pitaleipää, naan-leipää (kiinteitä leipiä)
- Pasta kannattaa tarjota eri muodoissa (kierre, simpukka, rusetti), jolloin niihin tarttuminen on helpompaa
- Hyviä dipattavia kastikkeita ovat mm. hummus, avokadotahna, munakoisodippi, tofujogurtti...
- Puuroon voi lisätä joko keittovaiheessa tai keittämisen jälkeen ”sattumia”, jolloin syöminen on helpompaa
- Kvinoa on hyvä vilja lapsen ruokavalioon
- Avokado on hyvin täyttävä ruoka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti