Häivähdys valkoista

Valkoinen laulu

Valkoinen on aavistus,

siveltimen kuiskaus,

hauras huurre, höyhen hieno

pilvi hahtuvainen vieno.

Valkoinen on lupaus,

levollinen huokaus,

lumi viileä, ja tähdet,

sinä seikkailulle lähdet.

Valkoinen on puhtaus,

kirkas hellä odotus.

Joko väri tulla saa?

kohta loistaa koko maa!

(Hannele Huovi)

Värikylvyn aloitusta odottelemassa

Tänään katseltiin ja tutustuttiin valkoiseen väriin. Jotkut väittävät, ettei valkoinen ole väri, mutta kyllä siitäkin sai paljon irti. Aloitimme kuuntelemalla tuttua laulua Vauvan Vaaka -levyltä. Laulun jälkeen teimme jotain erilaista. Valoimme pikkujaloista kipsivalokset. Meidän hobbittikoipisen pikkuvauvan jalka mahtui juuri ja juuri kippoon. :)) Hieno jalkapohja sieltä sitten löytyi tunnin lopuksi.

Valkoista kipsiä...

... josta tuli pikkupojan jalanjälki :)

Tänään pääsimme tutustumaan valkoiseen matkalaukkuun. Matkalaukun päällä oli eri kokoisia valkoisia helmiä, puusta, paperista, lasista. Niitä oli vallan mukava yrittää irroitella. Onneksi yksikään ei taipunut pienten käsien alla. Laukku kiinnosti Pikkuveljeä niin kovin, ettei olisi malttanut odottaa sen tutkimista.

Saako tuota jo mennä katsomaan?

Onpa se kaunis!

Laukusta löytyikin sitten jotain kylmää ja märkää, yääääääh! Lumesta teimme lumipalloja ja lumiukkoja. Välillä piti lämmitellä käsiä lämpimän vesipullon avulla, mutta lumi oli kyllä mielenkiintoista.

Seuraavaksi Pienet Taitelijat pääsivät jälleen toteuttamaan omaa näkemystään, tällä kertaa valkoisesta väristä. Maali oli aikaisemmista kerroista poiketen hyvin paksua ja tahmeaa, mikä oli aivan uusi kokemus. Pikkuveli aloitti maalaamisen maistelulla, sitten vasta maalinlevityksellä. Aikaisesta heräämisestä johtuen maalaaminen ei jaksanut kiinnostaa samalla tavalla kuin edellisillä kerroilla, joten maalaminen loppui sitten melko lyhyeen.

Pläntti, mikä pläntti?

Ensin maistettiin, sitten levitettiin. Maali oli mukavan paksua.

Lopuksi katseltiin ja kuunneltiin hiekalla täytettyä "sadeputkea". sitä sentään jaksoi hieman jo katsella, vaikka väsymys oli jo kova. Loppulaulun aikana silmätkin jo hieman painuivat välillä kiinni ja siitä oli sitten hyvä lähteä autoon ja kotia kohti.

Uni voisi jo maittaa...

Loppulaulumme: